Nimesi ja mallistosi:
Nimeni on Miia Uusimäki, mutta minut tunnetaan paremmin taiteilijanimellä Miia Magia. Korumallistoni suunnittelen Miia Magia Design -merkin alla.
Miten kuvailisit korumallistoasi?
Mallistoni syntyy elämäni sivutuotteena. En ole koskaan istunut alas suunnittelemaan. Ideoita joko tulee tai niitä ei tule. Itse kuvailisin mallistoani minimalistisen tyylikkääksi ja ajattomaksi. Huomaamattani olen myös valinnut useita materiaaleja, jotka eivät alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan kuulu koruihin. Rakastan kattokruunuja ja siksi halusin tuoda kristallit korkealta katoista lähemmäksi meitä ihmisiä. Rautakaupat taas pursuavat hienoja muotoja ja teräs materiaalina on mielestäni kaunis ja vahva samaan aikaan. Näen koruissani leikittelyä feminiinisyyden ja maskuliinisuuden välimaastoissa. Suunnittelen ja valmistan koruja niille ihmisille, jotka niistä pitävät.
Kuinka päädyit alalle ja missä muualla kädenjälkeäsi on voinut nähdä (ja kuulla)?
Kiinnostus ja taito vaatteita ja ompelua kohtaan kulkee suvussa. Tiesin jo heti ylä-asteen jälkeen, että en pysty lukemaan lukiossa kirjoja aiheista, jotka eivät minua kiinnosta. Onneksi pääsin Vantaan Käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen opiskelemaan ja tekemään käsilläni. Valmistuin 90-luvun lopulla Vaatetusalan artesaaniksi. Rakastin tätä koulua ja voisin vielä näinäkin päivinä palata vanhaan silkkitehtaaseen oppimaan, jos sitä ei olisi laitettu maan tasalle. Vuosia valmistumisen jälkeen aloin yllätyksekseni suunnittelemaan ja valmistamaan koruja vaatteiden sijaan. Samoihin aikoihin opiskelin myös meikkaajaksi ja sitä kädentaitoa olen päässyt käyttämään mm. lukuisissa musiikkivideoissa, muoti, promo ja mainoskuvissa. Olen soittanut myös levyjä pian 20 vuotta. Levyjen lisäksi pyörii myös oma elektroniseen musiikkiin keskittyvä indie levy-yhtiö.
Mikä on suosituin korusi asiakkaiden keskuudessa ja millainen on sen historia?
Uskaltaisin väittää sen olevan Tirette-vetoketjukaulakoru. Korun historia on hyvinkin orgaaninen. Muistan nähneeni 2010-luvun alussa jonkun tyyppisen muovisen avainketjun, jossa oli mukailtu vetoketjun syitä. Ajatus kaulakorusta syntyi siinä hetkessä ja valmistin muutamien testien jälkeen ensimmäisen metallivetoketjusta tehdyn kaulakorun itselleni, seuraaviin bileisiin, tottakai. Aluksi annoin korua vain valituille ystävilleni lahjaksi, mutta pian he saivat ylipuhuttua minut, että tätä tulisi myydä. Minua lähestyttiinkin pian ja sain koruilleni ensimmäiset jälleenmyyjät, jotka olivat silloin Helsingissä toimineet Design Forum ja Rosebud kirjakauppa Kiasman kyljessä. Koru on vielä tänäkin päivänä mallistossani ja on ollut riemastuttavaa nähdä kuinka sen idea toimii vuodesta toiseen. Tämä koru on löytänyt tiensä mm. Pirkka-Pekka Peteliuksen ja kitaristi Dregenin kaulaan.
Mikä on oma lempikorusi omasta mallistostasi?
Oma suosikkini on Lillian-bolero 1926 nimisestä vartalokorumallistostani. Tämä mallisto on kunnianosoitus papalleni, hän oli syntynyt vuonna 1926. Mallistoni sai inspiraatiota myös suuresti ihailemastani 1920-luvun Art Deco -tyylisuunnasta. Mallisto syntyi ison epäonnistumisen jälkeen, asuessani muutamia vuosia sitten Tukholmassa. Olin järjestänyt silloisen uuden ateljeeni avajaiset Södermalmille, mutta sain vain yhden vieraan. Suru ja yksinäisyys muuttui sisuksi ja päätin tehdä jotakin itselleni aivan uutta. Vieras, joka saapui paikalle on edelleen hyvä ystäväni ja 1926-vartalokorumallistoni korut ovat löytäneet tiensä keikkalavoille, lehtien kansikuviin ja Cannesin punaiselle matolle.
Kerro vinkkejä sen käyttöön!
Kerron aina asiakkailleni ja yhteistyökumppaneilleni, että odotan innolla näkeväni kuinka he itse stailaavat korut. Mielikuvitus on rajana! Itse stailaan koruni lähes aina klassisen minimalistisen mustan kanssa, syystä, että korut pääsevät silloin parhaiten oikeuksiinsa. Omat kaavat saattavat tosin silloin tällöin tylsistyttää, joten oli aivan riemastuttavaa nähdä viimeisin lehtikuvaus jossa ketjuhame olikin stailattu hartioille.
Millainen on oma vaatefilosofiasi?
”Vaatteet on mun aatteet” -sanonta pitää kohdallani melko tarkkaan paikkansa. Muistan lapsena suunnitelleeni omat voimistelupukuni ja nuorena ostin suurimman osan vaatteistani vain Lontoon matkoilta kerran vuodessa. Oma maku on aina ollut jotakin muuta, kuin mitä naapurin Cittarista on valmiina saanut. Olen tosin Cittaristakin löytänyt hyvän kesämökkimekon!
Olin pitkään vain mustan käyttäjä, mutta viime vuodet ovat ilokseni tuoneet mukanaan myös voimakkaat värit! Käytän pääsääntöisesti mahdollisuuksien mukaan vain kotimaista designia, parhaimmillaan myös Suomessa valmistettua. Haluan tukea kotimaista ja kollegojani aina kun vain voin. Huollan vaatteitani tarkkaan ja kunnioitan niitä. Hankin mahdollisimman vähän tuotteita globaaleista ketjuista niiden epäeettisyyden takia. Kolmivuotiaan tyttäreni lähes kaikki vaatteet olen hankkinut käytettyinä ja myös pistänyt kiertoon. On iso ilo auttaa toista väsynyttä äitiä valmiilla vaatepaketilla! Vielä kun olisi enemmän aikaa koluta 2nd hand liikkeitä teekuppi kädessä, niin avot!
Mikä on Miia Magian maaginen supervoima?
Uskaltaisin väittää, että yksityiskohtiin tuijottelu! Aivoni eivät saa lepotaukoa ajatuksilta mitä voisi tehdä vielä hienommin ja tarkemmin. Uskon, että tämä kyky vie pitkälle ammateissa, jotka olen valinnut, mutta tasapainoon tulee pyrkiä tässäkin supervoimassa, jotta se ei käänny itseään vastaan!